kaikista parhaiten väsymyksen ja työuupumuksen voi estää sillä tavalla, että ottaa itselleen vain sen verran tavaraa, että jaksaa ne kantaa. vaikeus tässä aikankin mun kohdalla on se, että en tiedä, kuinka paljon jaksan kantaa. en ole käynyt sekoamisen rajalla enkä haluakaan. sen takia aika varovaisesti otan juttuja hoidettavakseni, ja jos otan jotain suurta, en halua siihen rinnalle mitään toista isoa juttua. esim. en halua käydä töissä opiskelujen aikana (lukuunottamatta pientä ja satunnaista keikkaa). haluan keskittyä kunnolla yhteen asiaan.

ein sanominen on hyvä kikka estää työuupumusta, mutta voiko sitä sanoa? vaikka elämä on vapaaehtoinen tapahtuma, niin joskus ei voi kieltäytyä. ja joskus voisi mutta ei kehtaa/uskalla. tähän olen löytänyt viime kesänä todella viisaan sanonnan, ja se on pelastanut mut monet kerrat nyt syksylläkin. se menee näin:

Kun sanot ei jollekin asialle, sanot kyllä jollekin tärkeämmälle.

ei sinänsä mikään ihmeellinen lausahdus, mutta käytännössä toimii loistavasti. esimerkiksi. jos joku kysyy että haluatko tehdä tämän pliis, ja en mitenkään haluaisi mutta sydän sanoo että sun on pakko auttaa, niin sitten mietin, mille sanon kyllä, jos tolle sanon ei. kyllä sanon esim omalle hyvinvoinnille, omalle vapaapäivälle, omalle tahdolle ja omalle mielenrauhalle. tiedän, että on ollut hetkiä, jolloin olisin sanonut no okei sitten vastoin tahtoani, ellen olisi ajatellut tätä lausetta.

omaan hyvinvointiinsa panostaminen ei ole itsekästä tai elämän katsomista kapeasta näkökulmatsta. jos elää miellyttääkseen muita, niin jossakin vaiheessa romahtaa varmasti... olen usein miettinyt, että voisin olla potentiaalinen työssäuupuja, koska haluan miellyttää, tehdä parasta tulosta ja yllättää positiivisesti. lukiossa aloin opettamaan itselleni ei se oo niin justiinsa -ajattelutyyliä, jota kaikkien täydelisyyden tavoittelijoiden pitäisi ajoittain käyttää. se ei huononna tulosta merkittävästi, mutta elämästä on niin paljon helpompaa nauttia jos uskoo tuota sanontaa tarpeen tullen.

toivon etten ikinä sekoaisi ja toivon ettei kukaan muukaan. hellikää itseänne <3



ps. viinirypäle on nyt myös vasemmalta puolelta luhistunut, mutta keskellä on vielä paljon nestettä jäljellä joten se on vielä suht pulska. rypyistä se on ruskea ja laaksoista se on vihreä.